Tietoa Lappajärvestä

Perustietoa Lappajärvestä

LAPPAJÄRVEN KUNTA
Maneesintie 5A
62600 Lappajärvi

Fax: 06 2412 5699
kunta@lappajarvi.fi
etunimi.sukunimi@lappajarvi.fi
www.lappajarvi.fi

Tilastotietoja:

  • Kunnan pinta-ala: 523 neliökilometriä, josta maata 420 ja vettä 103.
  • Lappajärven rantaviivaa kunnan alueella 124 km, jossa on rakennettuna lähes 1.100 kesämökkiä.
  • Kunnassa oli 31.12.2019 yhteensä 2996 asukasta.

Lappajärven Seurakunnan sivuille pääset tästä

Lappajärven hallinnollinen asema

Aluehallintovirasto AVI:
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
www.avi.fi 
Maakunnan liitto:
Etelä-Pohjanmaan liitto
www.epliitto.fi
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus:
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
www.ely-keskus.fi 
Hätäkeskusalue:
Pohjanmaan hätäkeskusalue
www.112.fi 
Pelastuslaitos:
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
www.seinajoki.fi/pelastuslaitos 
Poliisilaitos:
Pohjanmaan poliisilaitos
www.poliisi.fi

Käräjäoikeus:
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus
www.oikeus.fi
Maistraatti:
Länsi-Suomen maistraatti
Seinäjoen yksikkö
www.maistraatti.fi 
Seutukunta:
Järviseudun seutukunta
Verovirasto:
Länsi-Suomen verovirasto
www.vero.fi 
Sairaanhoitopiiri:
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
www.epshp.fi 
KELA:n vakuutuspiiri:
Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri
www.kela.fi

Kylät

Lappajärvellä on useita elinvoimaisia kyliä, jotka tarjoavat viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön erityisesti lapsiperheille. Pienet kyläkoulut, joita Lappajärvellä on toiminnassa vielä seitsemän, tarjoavat lapsille turvallisen oppimisympäristön. Kylien yhteistä viihtyvyyttä lisäävät kylätalot Tarvolassa ja Ylipäässä, sekä Nuoriseseurantalot Karvalassa, Kirkonkylässsä ja Itäkylässä. Kylätoimikuntien yhteystiedot löydät kohdassta Harrastukset/Muut.

Tällä sivulla voivat kylät esitellä itseään ja omia toimintojaan. Mikäli kyläsi haluaa omat kotisivut, ne on mahdollista tehdä kunnan hankkiman ylläpito-ohjelmiston työkaluilla, joilla voidaan ylläpitää myös jo olemassa olevia sivuja. Ota yhteys lomien jälkeen hallintojohtajaan. Seuraavassa jo olemassa olevat kylien sivustot.

Karvala

Karvalan kylä sijaitsee Lappajärven länsirannalla. Matkaa kunnan keskustaan on n. 12 km. Kylän asutus sijoittuu pääasiassa järven rantaa myötäilevän maantie n:o 711 varteen. Karvalan kylän alue ulottuu Hevosaholta aina Aholaan saakka.

Tarvola

Tarvolan kylä sijoittuu Lappajärven rannalle ja järvi hallitsee kylämaisemaa. Tarvolan niemi työntyy suurena järveen Hautalanlahden ja matalan Söyringinlahden välissä. Tarvolanniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema-alueeksi.

Tarvolan alueeseen kuuluvat Mynkelinmäki sekä Länsirannantien varteen sijoittuvat kylät Söyringistä aina Hevosahoon saakka. Tarvolanniemen risteyksestä Lappajärven keskustaan on noin 5 km, mutta kylän eteläosasta matkaa kertyy reilusti toistakymmentä kilometriä.

Itäkylä

Itäkylän kyläkeskus sijoittuu kunnan pohjoispäähän. Matkaa kuntakeskukseen on noin 13 km. Itäkylän kyläkokonaisuus muodostuu useammasta pienemmästä kylästä, joista suurimmat ovat Rantakangas ja Kuoppala.

Asutuksen synty

Arkeologiset tutkimukset osoittavat Järviseudun alueella olleen pienimuotoista asutusta jo kivikaudella. Nämä löydöt keskittyvät pääasiassa Evijärven ja Kortesjärven alueella olleisiin asuinpaikkoihin. Pronssi- ja rautakauden aikaiset löydöt Järviseudun alueelta ovat varsin vähäiset, eivätkä tue käsitystä vakinaisesta asutuksesta. Löydöt tuolta ajalta on pääosin selitetty matkamiesten tai eränkävijöiden jättämiksi jäljiksi.

1300-luvulla, jolloin Ruotsin valtaa vakiinnutettiin levittämällä asutusta erämaihin, Järviseudun asuttivat lappalaiset, vaikka alueella oli nähtävästi jo aikaisempaakin asutusta. Lappalaisten asutuksen tuloajankohta ei kuitenkaan ole täysin selkeä heidän kausiluontoisen muuttamisensa vuoksi, eli lappalaiset ovat saattaneet asuttaa Järviseutua jo paljon aikaisemminkin. Alueelta löydetyt kivirauniot on kansan keskuudessa tunnettu lappalaisina kivikirkkoina eli lapinkirkkoina ja erityisesti Lappajärven alueelta on löydetty lappalaisten kaivamia hautoja.

Alueelle saapui väestöä eri puolelta Suomea 1500-luvulta lähtien, tosin jo 1400-luvulla ruotsinkielisiä asukkaita muutti alueelle hyviä metsästys- ja kalastusmaita etsiessään. Pietarsaaren ja sisämaan kaupalliset suhteet olivat hyvät, mikä mahdollisti asutuksen kasvamisen. Hämäläisiä asettui Soinin ja Alajärven alueelle, eteläpohjalaisia saapui pieniä määriä Alajärvelle, Evijärvelle, Vimpeliin ja Lappajärvelle. Satakuntalaisten muutto jatkui vireänä vielä 1800-luvulle saakka ja samaan aikaan alueelle saapui asukkaita myös Keski-Suomesta. Pääosan 1500- ja 1600-luvulla saapuneista asukkaista muodostivat kuitenkin kaskeavat savolaiset. Vahvan itäisen väkivirran johdosta ylämaa ei kuitenkaan täysin savolaistunut.

Järviseudun kantaväestö muodostui kuitenkin vasta 1700-1800-luvun aikana, jolloin siirtolaisuus ja tappiollinen muuttoliike vaikuttivat voimakkaasti alueen väestörakenteeseen ja %u2013kehitykseen. Ruotsinkielinen, eteläpohjalainen ja keskipohjalainen asutus- ja kulttuurivaikutteet eivät päässeet vaikuttamaan Järviseutuun, jonka johdosta vanha ruotsalais-savolainen kansankulttuuri säilyi vahvana monta vuosisataa. Lappajärveläisissä sukunimissä, paikannimissä ja murteessa näkyy edelleenkin voimakas savolaisen, ruotsinkielisen ja lappalaisen historian vaikutus.

Vanha kuva lappajärvestä
Vanha kuva halkosaaresta

Järven synty

Loistava tähdenlento muuttui hetkessä painajaiseksi. Maahan iskeytynyt meteoriitti synnytti valtaisan kraatterin nykyisen Lappajärven kohdalle. Hirvittävään ydinräjähdykseen verrattavissa oleva tapahtuma tuhosi kaiken elollisen satojen kilometrien alueelta. Kun kiertoradaltaan suistuneet asteroidit tai niiden kappaleet törmäävät Maahan, ne joko palavat tähdenlentoina ilmakehässä tai syöksyvät meteoriitteina alas. Meteoriitin kosminen nopeus voi olla jopa 40-60 km /s. Onneksi Maan ilmakehä suojelee meitä ja hidastaa pienet meteoriitit. Vain suuret kappaleet voivat syöksyä kosmisella nopeudella maanpintaan asti.

Lappajärven kraatterin synnytäänyt, vajaan kilometrin läpimittainen meteoriitti tuhoutui räjähdyksessä. Pääosin se sekoittui sulaneeseen kallioperään. Törmäyksen seurauksen syntyi useita kivilajeja, joista tärkeimmät ovat kärnäiitti ja sueviitti. Kärnäiitti, Lappajärven Kärnänsaaren mukaan nimetty kivi, syntyi meteoriitti-iskun aiheuttamassa korkeassa kuumuudessa. Siinä on paljon sulamattomia mineraaleja täysin sulaneessa perusmassassa, joka on hyvin laavamaista. Lähinnä näihin silmämääräisiin havaintoihin perustuen Lappajärveä pidettiin vielä 1970-luvulla tulivuoren kraatterina. Kärnäiitti on Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi, kiven pinnassa näkyy rakeina räjähdyksessä sulamattomia kiviaineksia

Sueviitti muodostui räjähdyksessä ilmaan lentäneistä aineksista. Se koostuu kivi- ja mineraalisiruista, kivimurskasta, johon ilmalennon aikana sekoittui kivisulaa. Sueviitista on löydetty pieniä räjähdyksessä syntyneitä timantteja. Vuosimiljoonien aikana kallioperän rapautuminen ja aineksien kulkeutuminen sekä jääkausien vaikutukset ovat hävittäneet alkuperäisen kraatterin maljamaisen muodon. Nyt näkyvän kraatterin halkaisija on 17 km ja syvyys vain noin 150 m.

Lappajärven meteoriittikeskuksessa paljastuvat Lappajärven synnyn salaisuudet. Runsain kuvin esitetyt tähtitaivaan ilmiöt, planeetat ja meteoriitit törmäyskraatereineen herättävät kävijössä tutkimusmatkailijan ja seikkailijan vaistot.

Kunnan historia

Lappajärven seurakunta kuului Pietarsaaren emäseurakuntaan 1637 asti ja oli Pietarsaaren seurakunnan kappelina 1637-1812, omana emäseurakuntana 1818-1875 ja omana seurakuntana vuodesta 1875 alkaen. Lappajärven emäseurakuntaan kuuluivat kappeleina Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Soini, Lehtimäki ja Vimpeli.

Lappajärven seurakunnan kätköistä löytyy todella vanhaa esineistöä, jota on esillä mm. Lappajärven museon näyttelykokonaisuudessa.

Järjestäytynyt kunnallishallinto Lappajärvellä alkoi pitäjänkokouksessa 5.9.1865. Lappajärvi on vuosikymmenten aikana kehittynyt elinvoimaisesta maatalouspitäjästä myös monipuoliseksi palvelu ja teollisuuspitäjäksi. Tunnusomaista kehitykselle on ollut voimakkaat keskittymiset, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen kunnan elinkeinoelämään. Tällaisia ovat mm. mattoteollisuus, turkistarhaus ja perunanviljely.

Tällä hetkellä voimakkaassa nousussa on matkailu ja siihen liittyvät palvelut, sekä teollisuudenhaaroista metalliteollisuus.

Vanha kuva lappajärven rannasta
Vanha kuva halkosaaresta
Vieritä ylös