Ympäristö ja luonto

Järven tila

LAPPAJÄRVI – POHJANMAAN HELMI
Lappajärvi on vähäjärvisen Etelä-Pohjanmaan suurin järvi ja koko Suomessa 33. suurin. Lappajärvi sijaitsee Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin kuntien alueella. Suurin osa rantaviivasta kuuluu Lappajärven kuntaan. Järvi kuuluu Ähtävänjoen vesistöön. Järveen laskee useita jokia ja puroja, joista suurimmat Lappajärveen vettä tuovat joet ovat Vimpelinjoki eli Savonjoki ja Kurejoki. Lappajärvestä vedet virtaavat puolestaan Välijoen kautta Evijärveen ja edelleen Ähtävänjoen kautta Luodon-Öjanjärveen ja Perämereen.

Lappajärvi poikkeaa maisemaltaan selkeästi Suomen sokkeloisista ja rantaviivaltaan rikkonaisista järvistä. Lappajärven ranta-viiva on melko eheä ja maisemaa luonnehtivat aukeat selät. Saaria on melko vähän, noin puolisen sataa, kun otetaan mukaan karikotkin. Rantamaisemia hallitsevat pellot, kylät ja maatilat sekä runsas kesämökkiasutus eli maisema on selvästi kulttuurivaikutteista.

Lappajärven ympäristö on melko alavaa etenkin järven itäpuolella. Korkeampia alueita löytyy järven kaakkois- ja eteläpuolelta, jossa sijaitsevat näköalapaikkoina tunnetut Pyhävuori ja Lakeaharju.

LAPPAJÄRVEN TUNNUSLUKUJA
Keskivedenkorkeus (m) 69,5
Pinta-ala (km2) 145
Suurin pituus (km) 24
Suurin leveys (km) 12
Rantaviivan pituus (km) 160
Keskisyvyys (m) 7,4
Suurin syvyys (m) 38
Tilavuus (milj. m3) 1077
Virtaama luusuassa (m3/s) 12,7
Veden teoreettinen viipymä 2,8
Keskimääräinen jääpeite 24.11.-13.5.

LAPPAJÄRVEN VEDENLAADUN KEHITTYMINEN
Lappajärven vedenlaatua on seurattu aina useiden vuosikymmenten aikana. Jyväskylän ympäristöntutkimuskeskuksen tekemissä tutkimuksissa vuonna 1998 otettiin järven pohjasta sedimenttinäytteitä. Tutkimuksen mukaan Lappajärven vedenlaadun kehittyminen voidaan jakaa sedimentin laadun ja piilevä %u2013 ja surviaissääskijäänteiden avulla neljään vaiheeseen: 1) Esiteollinen vaihe 1900-luvun alku, 2) lisääntyvän kuormituksen vaihe 1935 %u2013 1960, 3) eroosiovaihe n. 1960-1970, 4) rehevöitynyt vaihe n. 1970- eteenpäin (Meriläinen ym. 2000). Järven historiassa 100 vuotta on hyvin lyhyt aika. Minkälainen Lappajärvi oli todellisessa luonnontilassa, ennen järvenlaskuja ja pellonraivauksia tai kaskiviljelyn aloittamista, on hämärän peitossa.

LAPPAJÄRVEN NYKYINEN VEDENLAATU
Lappajärven vedenlaatua luonnehtivat kohonneet ravinne- ja a-klorofyllispitoisuudet, ruskeahko vesi, syvänteiden happiongelmat sekä syksyiset leväkukinnot. Lappajärven veden laatu luokitellaan nykyisin käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi.

Tyydyttävä vedenlaatu tarkoittaa, että vesialue on jätevesien, haja-kuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä tai vedenlaatu on muutoin muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähavaintoja voi esiintyä toistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useampiin käyttömuotoihin.

Suomen oloissa luonnontilaisen kirkasvetisen järven veden fosforipitoisuus on 6-10 ug/l ja humuspitoisen järven noin 12 ug/l. Lappajärven pintaveden fosforipitoisuus on noussut 1960-luvulta lähtien. 1990-luvulla veden fosforipitoisuus oli 20-30 ug/l. Pitoisuuksien jatkuva kasvu on viime vuosina kuitenkin pysähtynyt ja jopa hienoisesti laskenut. Suuressa järvessä muutokset ovat hitaita eikä kovin voimakkaita johtopäätöksiä kannata kuitenkaan vielä tehdä.

MIKÄ LAPPAJÄRVEÄ KUORMITTAA ?
Lappajärveen tulevasta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta forsorikuormituksen osalta noin 60 % tulee peltoviljelystä, 16 % karjatalouksista, 11 % haja-asutuksesta, 6 % turkistarhauksesta, 8 % metsätaloudesta ja 1 % turvetuotannosta ja pistemäisestä kuormituksesta (jätevedenpuhdistamot) 1 % (Aaltonen ym. 2002).

VESIENSUOJELUTYÖTÄ EDISTETTY PROJEKTEISSA
Lappajärvi Life -projektissa (1999-2002) aloitettiin voimakas työ Lappajärven ja sen valuma-alueen kunnostamiseksi ja vedenlaadun parantamiseksi. Hyviksi todettuja menetelmiä ja toimintatapoja on jatkettiin Ympäristöystävällinen Järviseutu -hankkeessa (2002-2005). Kuormituksen vähentäminen kaikissa vesistön kuormittajissa tulee jatkaa myös vesiensuojeluprojektien jälkeenkin.

LEVÄSEURANTA
Lappajärvi kuuluu valtakunnalliseen leväseurantaa, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus.

Jätehuolto

Millespakka Oy huolehtii Lappajärven kunnan alueella jätteiden keräilystä ja kuljetuksesta.

Jokainen kiinteistönhaltija on velvollinen liittymään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen poltettavan jätteen osalta sekä biojätteen osalta ellei sitä kompostoida hyväksyttävästi. Tämä koskee myös vapaa-ajan kiinteistöjä. Kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus Järviseudun jätelautakunnalle.

Kunnan hyötyjäteasema sijaitsee kirkonkylän teollisuusalueella jätevedenpuhdistamon kiinteistöllä, Kankaantie 120.

Hyötyjäteasema on avoinna tiistaisin klo 15.00 – 18.00 ja torstaisin klo 10.00 – 13.00.

Ekopisteitä kunnan alueella on yhteensä 8, joista 2 on Rinki Oy:n ylläpitämiä. Pakkausmuovia otetaan vastaan vain Lappajärven Osuuskaupan takana Rinki Oy:n ekopisteellä.

Lisätietoa jätehuollosta saa Millespakka Oy:n sivuilta.

Jätehuollon viranomaistehtävistä vastaa Järviseudun jätelautakunta.

Biojätteen kompostoinnista tehtävä kompostointi-ilmoitus jätelautakunnalle (uusi laki astuu voimaan 1.1.2023) 

Maastoliikenne

Maastoliikennettä on kaikki moottoriajoneuvolla tapahtuva liikkuminen kaava- ja tiealueiden ulkopuolella maalla ja jäällä. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Toistuvaan tai pysyvään harjoittelutoimintaan perustettaville reiteille on haettava maastoliikennelain mukainen lupa. Ympäristölautakunta päättää maastoliikennelain mukaisten kilpailu- ja harjoituslupien myöntämisestä.

Lupahakemus

MAASTOLIIKENTEEN ALUEELLINEN KIELTÄMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus voi kieltää moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämisen tietyllä maa-alueella tai jääpeitteisellä vesialueella taikka rajoittaa sitä. Kielto tai rajoitus on voimassa määräajan tai toistaiseksi.

MAASTOLIIKENTEEN VALVONTA
Moottoriajoneuvojen käyttöä maastossa valvovat poliisi, tullilaitos ja rajavartiosto. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos valvovat hallinnassaan olevilla alueilla moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämistä maastossa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo myöntämiensä lupien noudattamista.

Maa-ainesten otto

MAA-AINESLAIN MUKAINEN LUPA
Maa-ainesten ottaminen muuhun kuin omaan kotitarvekäyttöön vaatii maa-aineslain mukaisen luvan. Lupaa haetaan kunnasta. Kunta päättää luvan myöntämisestä ja valvoo ottamista kunnan alueella. Lupaharkinnassa on otettava huomioon maa-aineslain 3 §:n ympäristöehdot.

Maa-aineslain 23a § velvoittaa maa-ainesluvan haltijan ilmoittamaan lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrän ja laadun. Maa-ainesten vuotuisesta ottamisesta ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.

Maa-ainesten ottamisen lupahakemus

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

KOTITARVEOTTO
Lupa ei ole tarpeen, jos maa- aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Ottamispaikat on kotitarveotossa sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä tällöinkin siten kuin mma-aineslain 3 §:n 4 momentissa säädetään. Ottamisessa on lisäksi noudatettava 3 §:n 1 ja 2 momentin vaatimuksia, jos ottaminen tapahtuu ns. yhteisalueella.

Valvontaviranomaiselle tulee ilmoittaa kotitarveoton ottopaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus, jos ottamisalueelta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia.Ilmoitus kotitarveotosta tehdään kuntaan.

Ilmoituslomake Maa-ainesten kotiarveotto (word)

YMPÄRISTÖLUPA
Ympäristölupa tarvitaan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan maa-ainesten ottamiseen liittyen seuraavasti:

kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 vuorokautta.
Vähäisempään toimintaankin on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Ympäristöluvan edellä mainituille hankkeille myöntää kunta.

Ympäristölupahakemus

Meluntorjunta

MELUN OHJEARVOT
Valtioneuvosto on asettanut meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi ohjearvot, joita sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä lupamenettelyissä mm. ympäristöluvissa. Ohjearvot on annettu sekä ulkomelulle että rakennusten sisään kantautuvalle melulle.

Asuinalueilla, taajamien virkistysalueilla sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää 55 dB ulkona kello 7-22 eikä yöohjearvoa 50 dB klo 22-7. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

ERITYISEN HÄIRITSEVÄ MELU YÖAIKAAN JA ÄÄNENTOISTOLAITTEIDEN KÄYTTÖ
Ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttava moottoriveneellä tai vesiskootterilla ajo sekä muiden häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty asutuksen lähellä yöaikaan (22-7). Päiväaikaan edellä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käyttö ja toimintojen suorittaminen on toteutettava siten, että melutason ohjearvo L(Aeq) 55 dB klo 7-22 ei ylity asumiseen käytettävillä alueilla eikä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla. Edellä olevasta kiellosta huolimatta on välttämätön, tilapäinen ja lyhytaikainen häiritsevää melua aiheuttava toiminta, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljankuivurin tai sadetuslaitteen käyt­tö sallittu maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi. Tilapäinen melun ohjearvon ylitys on sallittu omakotitalon rakentamisen aikana.

Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan (klo 22 – 7 välisenä aikana). Edellä mainittujen laitteiden jatkuva käyttö on kokonaan kielletty terveysaseman, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä.

Torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetulla tai soveltuvalla paikalla tapahtumien yhteydessä on sallittu äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyt­tö ulkotiloissa klo 7-22. Ravintoloiden ja kahviloiden terasseilla äänenvahvistimia ja äänentoistolaitteita voidaan käyttää klo 12-24.

Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suun­taus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän.

MELUILMOITUS
Tilapäisistä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista tapahtumista, kuten ulkoilmakonserteista, moottoriurheilukilpailuista, yleisötapahtumista tai rakentamisesta, on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle.

Meluilmoituslomake

LISÄTIETOA MELUSTA
Melu – www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Melu
Meluntorjuntalainsäädäntö – https://ym.fi/meluntorjuntalainsaadanto

Vesiasiat

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAISET VAATIMUKSET JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Kiinteistön omistajan on huolehdittava, että kiinteistön, joka sijaitsee enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäyttössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ja jonka jätevesien käsittely perustuu ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan tukee täyttää nykyisen ympäristönsuojelulain pykälän 156 a mukaiset perustason puhdistusvaatimukset. Jätevesijärjestelmät tuli korjata näilä ns. herkillä alueilla viimeistään 30.10.2019. Muilla alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmän korjaus- ja muutostyön yhteydessä huolehditaan siitä, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy, kun kiinteistöllä

1) rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvaraonen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan

2) tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.

Kiinteistöllä on huolehdittava siitä, että kiinteistöä ylläpidetään siten, perustason puhdistusvaatimus täyttyy tehtyjen toimepiteiden jälkeenkin.

(YSL 156B)

Perustason puhdistusvaatimuksen mukaisesti talousjätevesi on puhdistettava ennen ympäristöön päästämistä orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa perustason puhditusvaatimusta ankarampia vaatimuksia ns. ohjeellinen puhdistustaso (YSL 156 d §, YSA 4 §).

Ohjeellisen puhdistustason mukaisesti talousjätevesi on puhdistettava ennen ympäristöön päästämistä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 80 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %.

LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA
(1.6.2012)

HERKÄT ALUEET eli enintään 100 m vesistöstä ja pohjavesialueet

Ranta-alue , 100 m

Wc-jätevedet on johdettava vähintään kolmiosastoisen saostussäiliön kautta fosforinpoistolla varustettuun maaperäkäsittelyyn tai muuhun puhdistusteholtaan vastaavaan laitteistoon tai menetelmään. Pelkät harmaat jätevedet (pesuvedet) voidaan johtaa vähintään kaksiosatoisen saostussäiliön kautta ilman fosforinpoistoa maaperäkäsittelyyn tai muuhun puhdistusteholtaan vastaavaan laitteistoon tai menetelmään. Jätevedet tulee puhdistaa ohjeellisen puhdistustason mukaisesti (ks. yllä)

Lähempänä kuin 50 m keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta kiinteistöllä on oltava joko kuivakäymälä ta Wc-jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Harmaat jätevedet voidaan johtaa vähintään kaksiosastoisen saostussäiliön kautta ilman fosforinpoistoa maaperäkäsittelyyn tai muuhu puhdistusteholtaan vastaavaan laitteistoon tai menetelmään.

Pohjavesialueet

Pohjavesialueilla jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty.

Pohjavesialueelle voidaan sijoittaa vesitiiviit saotussäiliöt ja niistä jätevedet johdetaan käsiteltäväksi vesitiiviissä putkissa pohjavesialueen ulkopuolelle tai jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Tutkitusti tiiviit ja toimivat kuivakäymäläratkaisut voidaan myös hyväksyä. Pienpuhdistamojen rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista tapauskohtaiseen harkintaan perustuen.

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYVAATIMUKSISTA POIKKEAMINEN

Mikäli alle 100 m vesistöstä tai pohjavesialueelle sijoittuvan pysyvän asuinrakennuksen tai loma-asutuksen jätevesijärjestelmä ei täytä edellä esitettyjä vaatimuksia, tulee jätevesien käsittely saattaa mahdollisimman pian määräysten mukaiseksi. Jätevesien käsittelylle on myös mahdollista hakea poikkeusta enintään viideksi vuodeksi.

Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon:

1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella;

2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;

3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Myönnetty poikkeuslupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu siten että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu.

Poikkeusta haetaan hakulomakkeella ja liitteillä:
20062019_Final_Poikkeamiskaavake_FI
20062019_Final_Liite_2_Jatevesijarjestelman_kuvaus_FI
20062019_Final_Liite_3A_Jatevesien_vahaisyys_FI
20062019_Final_Liite_3B_Liittaminen_viemariverkkoon_FI
20062019_Final_Liite_3C_Elamantilanteet_FI
20062019_Final_Liite_3D_Varallisuus_FI

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET
Kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesijärjestelmästä on ympäristöön aiheutuvan kuormituksen arviointia varten selvitys sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

Selvityslomakkeena voidaan käyttää seuraavaa:
jatevesiselvlomake_1_

Lisätietoja:

ymparisto.fi/haja-asutuksen jätevedet

VESISTÖJEN RUOPPAUKSET JA VESIKASVIEN NIITTÄMINEN
Yli 500 m 3:n ruoppaus edellyttää aina Aluehallintoviraston lupaa. Alle 500 m 3:n ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY).

Vesikasvien laaja-alaisesta nittämisestä on myös tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle.

Ruoppaus- ja niittoilmoitus

Kunnan ympäristölautakunta tehtäviin kuuluu ratkaista ojitusta koskevat erimielisyydet, jotka eivät edellytä aluehallintoviraston lupaa tai ojitustoimistusta. Mikäli ojituksessa osapuolet eivät pääse sopimukseen niin ympäristölautakunta voi tehdä päätöksen seuraavissa tapauksissa:

1) ojan tekeminen toisen maalle tai toisen yksityistien tien poikki,

2) ojan suunnan muuttaminen, veden johtaminen toisen maalla olevaan ojaan tai puroon

3) muu vastaava syy

 

Ojitukseen liittyvät asiat tulee laittaa vireille lautakunnassa kirjallisesti.

Lannan patterointi

PATTEROINTI
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250 /2014) mukainen ohjeistus lannan varastoimisesta aumassa eli patterissa:

– Orgaanisia lannoitevalmisteita ja kuivalantaa, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 tilavuusprosenttia, voidaan varastoida pellolla aumassa eli ns. patterissa työteknisistä tai hygieenisistä syystä. Liian pienet tai puutteelliset lantalat eivät ole hyväksyttävä syy patteroida lantaa pellolla.

– Lantapatteri voi olla pellolla enintään vuoden sen perustamisesta. Yhteen aumaan voidaan sijoittaa joko vähintään yhden hehtaarin alalle tai koko lohkolle ja siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä orgaanista lannoitevalmistetta tai lantaa.

– Patterista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa.

– Patteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä tulvanalaiselle alueelle.

– Patteri on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa.

– Patteria ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta. Etäisyys ojaan tulee olla yli 5 m.

Patterin perustaminen
– Patterin pohjalle levitetään vähintään 20 cm nestettä sitova kerros esim. turvetta.

– Patteri peitetään tiiviillä peitteellä.

– Patterin tekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.

Ilmoitus lannan varastoinnista patterissa
Mikäli lantaa joudutaan poikkeuksellisesti varastoimaan patterissa, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 päivää ennen patteroinnin aloittamista. Myös lannan luovuttamisesta tehdään vastaava ilmoitus. Ilmoituksen johdosta ei tehdä erillistä päätöstä vaan se viedään tiedoksi ympäristölautakunnalle ja edelleen Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle.

LANNAN VARASTOINTI
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250 /2014) eli ns. nitraattiasetuksen mukaan eläinsuojien lantalan tilavuus tulee riittää 12 kk:n aikana kertyvälle lannalle kuivikkeineen. Lantalan vähimmäistilavuutta laskettaessa voidaan huomioida viljelijöiden yhteiset lantalat, kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Vähimmäistilavuudesta voidaan myös poiketa, jos lantaa luovutetaan hyödyntäjälle, jolla on ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen lupa lannan vastaanottoon ja käsittelyyn tai jos lantaa luovutetaan toiselle tilalle nitraattiasetuksen mukaisesti varastoitavaksi lantalassa.

Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa enintään 25 m3 vuodessa tai jos tilalla varastoidaan enintään 25 m3 kuivalantaa, voidaan lanta varastoida lantalan sijaan tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai katetaan peitteellä.

Lannoitteiden levitys

Lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei saa levittää pellolle marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Kiellosta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun saakka tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisista sääoloista johtuen. Poikkeuksellisena tilanteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden ja runsaiden sateiden sekä vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt lannan syyslevityksen lokakuun loppuun mennessä.

Lannan poikkeuksellisesta levittämisestä marraskuussa on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lokakuun loppuun mennessä.

LOMAKKEET
Patterointi -ilmoitus

Ympäristölupa

YMPÄRISTÖLUPA
Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ympäristölupa tarvitaan toiminnalle, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Luvan tarvitsevat toiminnat määritelty ympäristönsuojelulain liitteessä 1.

Lisäksi ympäristölupa on oltava:
toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta
jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai noron (vesilaki 1 luvun 3 §) pilaantumista
toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (esim. melu, tärinä, noki, pöly, haju tms.) aiheuttava toiminta
Ympäristölupia myöntää sekä valtion ympäristölupaviranomainen (aluehallintovirasto) että kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Lappajärven kunnassa on ympäristölautakunta. Toimivaltarajat on määritelty ympäristönsuojeluasetuksessa (§1, §2)

Lupaa haetaan ympäristölupalomakkeella.

ILMOITUSVELVOLLISUUS
1.2.2019 tuli voimaan ympäristölainsäädännön muutos, jolla osa ympäristöluvitettavista toiminnoista siirtyi ns. ilmoitusmenettelyyn.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteessä 4. Ilmoitusmenettelyyn siirtyivät myös eläinsuojat seuraavasti:

Eläinsuoja, joka on tarkoitettu:

a) vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 500 lihanaudalle, vähintään 130 ja alle 600 emolehmälle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 ja enintään 750 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 ja enintään 2 000 lihasialle, vähintään 4 000 ja enintään 40 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja enintään 40 000 broilerille;

b) usealle a kohdassa tai liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 3 000 ja joka ei ole suoraan ilmoituksenvarainen a kohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella.

Turkistarhat eivät kuulu ilmoitusmenettelyyn, vaan toiminnalle tai sen muutokselle tulee hakea ympäristölupa.

Ilmoituksen tekeminen

Ilmoitus on tehtävä vähintään 120 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus on lisäksi tehtävä 89 §:n mukaisesta muuttamisesta ja ilmoituksenvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävästä tai muusta toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä ilmoituspäätöstä toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa.

Pääosa ilmoituksista tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aluehallintovirasto käsittelee ainoastaan suurempien kemikaalivarastojen (varastointitilavuus vähintään 1 000 m3 mutta alle 50 000 m3) ja pienimuotoisen koneellisen kullankaivuun ilmoitukset.

Ilmoituksesta tehdään päätös.

LOMAKKEET
6045_elainsuoja
6045_ohje
Kopio_Elainsuojataulukot
VAHIMMAISETAISYYDESTA_POIKKEAMINEN

LAINSÄÄDÄNTÖ
Ympäristönsuojelulaki 527/2014
Ympäristönsuojeluasetus 713/2013
Asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista

Ympäristösuojelumääräykset ja Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Kunnanvaltuuston 4.4.2012 hyväksymät ja 1.6.2012 voimaan tulleet Lappajärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset voit lukea tästä.

Järviseudun jätelautakunnan toimialueella velvoite ilmoittaa kompostoinnista astuu voimaan 1.1.2023. Lisätietoja: Kompostointi-ilmoituksen tiedote

Tekninen valiokunta 
Tekninen valiokunta toimii kunnan ympäristösuojelulain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena ja käyttää ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisissa päätöksissä.

Valiokunnan jäsenet 2021-2025

Väkeväinen VillePuheenjohtaja
Angervisto MarkoVarapuheenjohtaja
Hernesniemi JariJäsen
Karlström SariJäsen
Keskinen PekkaJäsen
Nyyssölä RiittaJäsen
Paavola InkaJäsen
Ala-aho VilleKh:n puheenjohtaja
Honkaniemi HeikkiKh:n edustaja

Viranhaltijat
Tekninen johtaja Juha-Matti Näykki p. 044-3699505

Rakennustarkastaja Virpi Nokua p. 044-3699504
Tavattavissa Lappajärvellä ke-pe, Evijärvellä ma-ti

Vs. ympäristösihteeri  Tarmo Ojanperä
p. 044-3699503

Maksut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 205 § mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun

1) ympäristönsuojelulain mukaisen luva, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä;
2) laatimansa valvonta-ohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista ja niiden muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta;
3) tarkastuksista, jotka ovat tarpeen 175 tai 176 §:ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi taikka 181 §:ssä tarkoiteten toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi.

Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Scroll to Top