Vesiasiat

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAISET VAATIMUKSET JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Kiinteistön omistajan on huolehdittava, että kiinteistön, joka sijaitsee enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäyttössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ja jonka jätevesien käsittely perustuu ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin  tai myönnettyyn rakennuslupaan tukee täyttää nykyisen ympäristönsuojelulain pykälän 156 a mukaiset perustason puhdistusvaatimukset. Jätevesijärjestelmät tuli korjata näilä ns. herkillä alueilla viimeistään 30.10.2019. Muilla alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmän korjaus- ja muutostyön yhteydessä huolehditaan siitä, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy, kun kiinteistöllä

1) rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvaraonen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan

2) tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.

Kiinteistölä on huolehdittava siitä, että kiinteistöä ylläpidetään siten, perustason puhdistusvaatimus täyttyy tehtyjen toimepiteiden jälkeenkin.

(YSL 156B)

Perustason puhdistusvaatimuksen mukaisesti talousjätevesi on puhdistettava ennen ympäristöön päästämistä orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %,  kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä  voidaan antaa perustason puhditusvaatimusta ankarampia vaatimuksia ns. ohjeellinen puhdistustaso (YSL 156 d §, YSA 4 §).

Ohjeellisen puhdistustason mukaisesti talousjätevesi on puhdistettava ennen ympäristöön päästämistä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %,  kokonaisfosforin osalta vähintään 80 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %.

LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRIStöMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

(1.6.2012)

HERKÄT ALUEET eli enintään 100 m vesistöstä ja pohjavesialueet

Ranta-alue , 100 m

Wc-jätevedet on johdettava vähintään kolmiosastoisen saostussäiliön kautta fosforinpoistolla varustettuun maaperäkäsittelyyn tai muuhun puhdistusteholtaan vastaavaav laitteistoon tai menetelmään. Pelkät harmaat jätevedet (pesuvedet) voidaan johtaa vähintään kaksiosatoisen saostussäiliön kautta ilman fosforinpoistoa maaperäkäsittelyyn tai muuhun puhdistusteholtaan vastaavaan laitteistoon tai menetelmään. Jätevedet tulee puhdistaa ohjeellisen puhdistustason mukaisesti (ks. yllä)

Lähempänä kuin 50 m  keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta kiinteistöllä on oltavav joko kuivakäymälä ta Wc-jätevedet on johdettava umpisäiliöön.  Harmaat jätevedet voidaan johtaa vähintään kaksiosastoisen saotussäiliön kautta ilman fosforinpoistoa maaperäkäsittelyyn  tai muuhu puhdistusteholtaan vastaavaan laitteistoon tai menetelmään.

Pohjavesialueet

Pohjavesialueilla jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty.

Pohjavesialueelle voidaan sijoittaa vesitiiviit saotussäiliöt ja niistä jätevedet johdetaan käsiteltäväksi vesitiiviissä putkissa pohjavesialueen ulkopuolelle tai jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Tutkitusti tiiviit ja toimivat kuivakäymäläratkaisut voidaan myös hyväksyä. Pienpuhdistamojen rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista tapauskohtaiseen harkintaan perustuen.

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYVAATIMUKSISTA POIKKEAMINEN

Mikäli alle 100 m vesistöstä tai pohjavesialueelle sijoittuvan pysyvän asuinrakennuksen tai loma-asutuksen jätevesijärjestelmä ei täytä edellä esitettyjä vaatimuksia, tulee jätevesien käsittely saattaa mahdollisimman pian määräysten mukaiseksi. Jätevesien käsittelylle on myös mahdollista hakea poikkeusta enintään viideksi vuodeksi.

Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon:

1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella;

2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;

3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Myönnetty poikkeuslupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu siten että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu.

Poikkeusta haetaan  hakulomakkeella ja liitteillä:

Selvitys jätevesijärjestelmästä ja käyttö- ja huolto-ohjeet

Kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesijärjestelmästä on ympäristöön aiheutuvan kuormituksen arviointia varten selvitys sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

Selvityslomakkeena voidaan käyttää seuraavaa:

VESISTÖJEN RUOPPAUKSET JA VESIKASVIEN NIITTÄMINEN

Yli 500 m 3:n ruoppaus edellyttää aina Aluehallintoviraston lupaa. Alle 500 m 3:n ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY).

Vesikasvien laaja-alaisesta nittämisestä on myös tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle.

Kunnan ympäristölautakunta tehtäviin kuuluu ratkaista ojitusta koskevat erimielisyydet, jotka eivät edellytä aluehallintoviraston lupaa tai ojitustoimistusta. Mikäli ojituksessa osapuolet eivät pääse sopimukseen niin ympäristölautakunta voi tehdä päätöksen seuraavissa  tapauksissa:

ojan tekeminen toisen maalle tai toisen yksityistien tien poikki,

2) ojan suunnan muuttaminen, veden johtaminen toisen maalla olevaan ojaan tai puroon 

3) muu vastaava syy

Jätevesien johtamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulakia.

Ojitukseen liittyvät asiat tulee laittaa vireille lautakunnassa kirjallisesti.