Helmikuu 2019/2

Vuosi on alkanut kunnon pakkasilla ja luntakin on riittävästi. Runsas lumi ei olekaan haitaksi, jotta keväällä saadaan poikkeuksellisen alhaista järven pintaa vähän ylöspäin. Hiljattain pidettiin vesiviranomaisten kanssa Lappajärven säännöstelyä koskeva neuvonpito, ja tämän kuun alussa Länsi-Suomen aluehallintovirasto onkin myöntänyt luvan järven juoksutuksen minimoimiseen. Päätöksen mukaan alhaisen vedenpinnan vallitessa helmi-maaliskuussa juoksutus voi alimmillaan olla vain 4 kuutiota sekunnissa. Toivottavasti tämä yhdessä runsaiden lumien kanssa paljastaa meille kevätsulien aikaan normaalipintaisen kraatterijärven.

Itälylän pohjoispuolelle Iso-Saapasnevalle suunniteltavat tuulimyllyt puhuttavat. Hiljattain sidosryhmille järjestetty ohjausryhmäkin toteutui kansankokouksena, kun paikalle oli kerääntynyt niin sankoin joukoin tuulivoiman vastustajia, että kokoustila jouduttiin aluksi tyhjäämään. Tilaisuuteen oli kutsuttu alueen eri toimijoiden edustajia, kuntaan kutsu tuli vain teknisen puolen viranhaltijoille, joten siksi en itsekään ollut paikalla. Erityisesti väkeä pelottaa suunniteltujen myllyjen koko. Ilman maakuntakaavan merkintää alueelle voi tulla enintään 10 myllyä, joiden yhteisteho ilman YVA:ta voi olla enintään 30 Mw. Mutta koska alueella on edellytetty kaavoituksen yhteydessä ympäristövaikutusten arviointia (YVA), on kokonaistehoa mahdollista nostaa, mikä oli minullekin uusi ja yllättävä tieto. Kun tekniikka kehittyy koko ajan, tuo kokolisäys ei välttämättä tarkoita myllykokojen fyysistä kasvua. Myllyjen fyysinen korkeus on kuitenkin myös maisemallinen tekijä, minkä vuoksi ne on syytä mitoittaa maisemaankin sopivaksi. Itse en tuulimyllyjen ulkonäköä sinänsä moiti, vaan pidän esimerkiksi noita auringonpaisteessa valkoisina hohtavia Lapuan myllyjä jopa kauniina. Ehkä pimeässä vilkkuvat valot ovat se maisemallisesti huonoin puoli.
Tuulimyllyjen vaikutuksesta matkailuun ollaan monta mieltä. Ainakin Ruotsissa Skånessa ja viimeksi käydessäni maan lounaisosissa, jossa tuulimyllyjä on paljon kylissä talojen seassa, pelloilla ja kukkuloilla, näyttivät tuulimyllyt ja sankat turistijoukot hyvin sopivan samoille alueille. Esimerkiksi Keski-Euroopassa myllyt ovat vuosikymmeniä olleet luonnollinen osa maisemaa, ja luonnon rauhaa ja hiljaisuutta rikkovaa korvin kuultavaa suhinaa tai huminaa niistä kuuluu vain ihan lähietäisyydellä.  Myös myllyjen terveysvaikutuksista velloo voimakas keskustelu. Tästä on Suomessa onneksi tekeillä virallinen laaja tutkimus, jonka tulokset ovat käytettävissä noin vuoden päästä. Minulla ei tuulivoima-asiassa ole viisautta ajaa muuta kuin Suomen virallista kantaa. Jos tuo tutkimus tuota virallista kantaa jotenkin muuttaa, se on tietenkin meilläkin huomioitava päätöksenteossa. On huomattava, että tällä hetkellä kunta kaavoitusviranomaisena on vasta antanut luvan tuulivoimakaavan laatimiselle. Kunnanhallituksen äänestyspäätös 3-3 ei ollut kaavan puolesta-vastaan -äänestys, sillä se koski vain sitä, tehdäänkö YVA erikseen ensiksi, vai tehdäänkö se samanaikaisesti kaavan kanssa. Kaavan laatimisesta ei siis äänestetty.  Itse tuulivoimakaava tulee Lappajärven kunnanvaltuuston päätettäväksi vasta kesällä 2020. Silloin päätettäessä vasta tiedetään, minkälaisista myllyistä ja millaisesta kaavasta on kyse. Ja jos kaava hyväksytään, siirtyy rakentaminen tästäkin valitusprosessien myötä vielä vuosia eteenpäin.

Uuden yhteiskoulun rakentaminen on etenemässä. Rakentamisessa palattiin alkuperäiseen suunnitelmaan, eli tehdään 200 oppilaalle uusi koulu, kun suunnitelmista oli kustannussyistä pakko jättää pois 5-vuotiaille suunniteltu osasto ja kirjasto. KVR-urakkana rakennettavalle hankkeelle annettiin valtuustossa 5 M€:n hintakatto, minkä päälle tulee vielä noin 1 M€ muita kuluja kalustamisesta, tietotekniikasta, valvontalaitteista ym. Uuden koulun pitäisi olla näillä näkymin valmiina syksyllä 2020.  Kirjastolle ensisijainen vaihtoehto on nykyisten tilojen saneeraus, minkä etuina edullisen hinnan lisäksi on olemassa olevan kirjastoautotallin ja juuri rakennetun omatoimikirjaston säilyminen.

Lappajärven kunnanjohtajan paikka on sitten auki ja itse siirryn vapaalle kesän koittaessa. Toivottavasti meneillään oleva hakuaika 01.03.2019 asti tuottaa joukon mielenkiintoisia vaihtoehtoja uudeksi kunnanjohtajaksi.

Tuomo Lehtiniemi
Kunnanjohtaja